Osa 1: Tarina – Finn-jollan synty ja perintö

Suomalaisten haaste ja ruotsalaisen mestarin visio

Finn-jollan tarina sai alkunsa Suomessa vuonna 1949. Lontoon vuoden 1948 olympialaisten jälkeen Suomen Purjehtijaliitto halusi löytää vuoden 1952 Helsingin olympialaisiin uuden, modernin yhden hengen veneluokan. Tavoitteena oli löytää jolla, joka olisi suorituskykyinen, urheilullinen ja helposti kuljetettavissa auton katolla tai peräkärryssä. Tätä varten liitto julisti kansainvälisen suunnittelukilpailun.

Kilpailuun saapui useita ehdotuksia, mutta yksi oli ylitse muiden: ruotsalaisen Rickard Sarbyn suunnittelema ja rakentama vene, joka kannatti alun perin nimeä “Fint”. Sarby, joka oli ammatiltaan parturi ja intohimoinen kilpapurjehtija, rakensi veneen ensimmäisen puuprototyypin omassa korjaamossaan. Hän toi veneen itse karsintakilpailuihin Suomeen ja osoitti sen ylivoimaisuuden ja loistavat käsittelyominaisuudet karkeassakin aallokossa. Vene valittiin Helsingin olympialaisiin, ja sen nimi muotoutui pian kunnianosoituksena isäntämaalle: Finn.

Helsingistä legendaariseksi olympialuokaksi

Vuoden 1952 Helsingin olympialaisissa, joiden purjehdustapahtumat järjestettiin Harmajalla, Finn-jolla teki unohtumattoman debyyttinsä. Rickard Sarby purjehti itse pronssille luokan ensimmäisessä olympiakilpailussa, jonka voitti legendaarinen tanskalainen Paul Elvstrøm.

Tästä alkoi historiallinen taival: Finn-jolla oli mukana jokaisissa kesäolympialaisissa Helsingistä 2050-luvun taitteeseen asti (1952–2020), mikä tekee siitä pisimpään yhtäjaksoisesti olympialuokkana olleen veneen purjehduksen historiassa. Se palveli vuosikymmenten ajan mittapuuna sille, kuka oli maailman paras, monipuolisin ja sitkein yksinpurjehtija.

Tekninen edelläkävijä ja fyysinen haaste

Vaikka Finn-jollan runkomuoto on säilynyt lajisääntöjen ansiosta lähes muuttumattomana, vene on aina edustanut kilpapurjehduksen teknistä kärkeä. Puurungoista ja -mastoista siirryttiin aikanaan lasikuituun ja alumiiniin, ja myöhemmin mukaan tulivat nykyaikaiset hiilikuitumastot sekä kehittyneet purjemateriaalit. Tämän jatkuvan ja hallitun kehityksen ansiosta vene on säilynyt nykyaikaisena ja äärimmäisen suorituskykyisenä.

Finn-jolla tunnetaan purjehdusmaailmassa veneenä, joka ei päästä ketään helpolla. Se yhdistää vaativan taktiikan, syvällisen trimmausosaamisen ja poikkeuksellisen fyysisyyden – erityisesti kovassa tuulessa ja aallokossa tehty myötätuulipumppaus tekee siitä yhden urheilullisesti raskaimmista ja palkitsevimmista luokista.

Vahvempi kuin koskaan: Maailmanlaajuinen yhteisö

Olympia-areenojen jälkeenkin Finn-jolla porskuttaa vahvempana kuin koskaan. Sen suosion salaisuus ei ole vain itse veneessä, vaan sen ympärille muodostuneessa poikkeuksellisessa kansainvälisessä yhteisössä.

Tänä päivänä Finn-luokka yhdistää nuoret lupaukset, maailmanhuiput ja aktiiviset Masters-sarjan purjehtijat. Se on luokka, jossa tietoa jaetaan avoimesti, vastustajia kunnioitetaan ja purjehdusintomoottori säilyy läpi elämän.

1949 – Suomen Purjehtijaliiton suunnittelukilpailu ja Finn-jollan synty Helsingin olympialaisia varten.

1952 – Helsingin olympialaiset: Finn-jolla debytoi olympialaisissa Harmajalla.

1952Gunnar Kintzell purjehtii suomalaisista ensimmäisessä olympiastartissa (sijoitus 19.).

1960 – Rooman olympialaiset: Jouko Valli edustaa Suomea (sijoitus 16.).

1968 – Méxicon olympialaiset: Jan-Henrik “Janne” Standertskjöld-Nordenstam edustaa Suomea Acapulcossa.

1980 – Moskovan olympialaiset (Tallinna): Iiro Wilskman sijoittuu 15:sta.

1984 – Los Angelesin olympialaiset: Esko Rechardt purjehtii hienosti 14. sijalle.

1988 – Soulin olympialaiset: Lauri “Lasse” Rechardt edustaa Suomea ja saavuttaa upean 9. sijan.

1990-luku – Hiilikuitumastojen myötä kehitys kiihtyi, ja suomalaiset aktivoituvat entisestään kansainvälisillä kentillä.

2000 – Sydneyn olympialaiset: Jali Mäkilä edustaa Suomea ja sijoittuu 18:sta.

2004 – Ateenan olympialaiset: Tapio Nirkko aloittaa maajoukkueuransa nousun kohti maailman kärkeä.

2008 – Pekingin olympialaiset (Qingdao): Tapio Nirkko sijoittuu ensimmäisissä olympialaisissaan 11:sta.

2012 – Lontoon olympialaiset (Weymouth): Tapio Nirkko yltää finaalilähtöön (Medaalilähtö) ja sijoittuu 10:ksi.

2015Tapio Nirkko saavuttaa EM-hopeaa Splitissä, mikä on yksi Suomen modernin Finn-purjehduksen suurimmista saavutuksista.

2016 – Rion olympialaiset: Tapio Nirkko edustaa kolmansissa olympialaisissaan Suomea (sijoitus 15.).

2020-luku & Nykypäivä – Finn-jolla siirtyy olympia-areenoilta vahvaksi ja aktiiviseksi luokaksi, jossa Suomen laivue (fleet) ja Masters-yhdistys järjestävät kovatasoista kilpailua ja treenejä eri ikäisille purjehtijoille.

OLYMPIAPURJEHDUS – SUOMEN EDUSTAJAT 1952-2016, FINNJOLLA

VUOSI & KISAPAIKKA | SUOMEN EDUSTAJA & SIJOITUS | OSANOTTAJIA | VARAMIES

  • 1952 Helsinki: Karl-Gunnar Källström (19) | 28 | Olle Palmberg
  • 1956 Melbourne: Suomi ei mukana | 20 |
  • 1960 Rooma/Napoli: Jouko Valli (16) | 35 |
  • 1964 Tokyo/Enoshima: Suomi ei mukana | 33 |
  • 1968 Mexico City/Acapulco: Jan Winquist (6) | 36 | Juhani Salovaara
  • 1972 Munchen/Kiel: Kim Weber (6) | 35 | Hans Köhler
  • 1976 Toronto/Kingston: Richard Grönblom (19) | 28 | Kim Weber
  • 1980 Moskova/Tallinn: Esko Rechardt KULTAA! | 21 | Derek Breitenstein
  • 1984 Los Angeles/Long Beach: Esko Rechardt (14) | 28 | Derek Breitenstein
  • 1988 Soul/Pusan: Lauri Rechardt (9) | 33 | Derek Breitenstein
  • 1992 Barcelona: Jali Mäkilä (17) | 29 |
  • 1996 Atlanta/Savannah: Jali Mäkilä (11) | 31 |
  • 2000 Sydney: Suomi ei mukana | 25 |
  • 2004 Ateena: Suomi ei mukana | 25 |
  • 2008 Peking/Qingdao: Tapio Nirkko (18) | 26 |
  • 2012 Lontoo/Weymouth: Tapio Nirkko (10) | 24 |
  • 2016 Rio de Janeiro: Tapio Nirkko (15) | 23 |